sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Teesavustettua naudan filettä ja omenaa

Bongasin joskus teesavustuksen täältä ja ajatus jäi hautumaan. Ja nyt sitten iski se mieliteko kokeilla. Mulla oli naudan sisäfileen häntä, josta ei pihvejä enää saa tehtyä. Erinomaista materiaalia kokeilulle, siis. Kaupasta löytyi metsämarjateetä, eikös vaan se ole sopivaa lihalle? Lisukkeeksi halusin jotain rapeanrapsakkaa, eli retiisiä ja puffattua ohraa. Vähän vielä makeaa se olkoon omppu.


Ohran valmistamiseen löytyy ohje täältä. Liha sitten. No, otin valurautapaistinpannun ja laitoin folion pohjalle. Ei mitään käsitystä, onko se välttämätön vai savustuisiko tehokkaamin jos ei foliota olisi. Mulla kuitenkin oli. Levy täysille ja pari teepussillista teetä ja vähän ruskeaa sokeria pannulle. Laitoin teet toiseen reunaan. Toiseen reunaan vielä päälle foliota ja kun tee alkoi savuta, liha sinne toisen folion päälle. En tässä kohtaa ollut maustanut lihaa vielä lainkaan. Kansi päälle ja savustumaan, levy laitetaan tässä kohtaa pienemmälle. . Liha tietty alkoi kypsymään ja käänsinkin sen pari kertaa savustuksen aikana. Foliota oli kuitenkin sellainen keko eikä se ollut mitenkään tiiviisti viikattu, että vaikka pannu oli kuuma, ei liha palanut. Kaikkiaan savustelin reilut kymmenen minuuttia. Yhdellä kääntökerralla lisäsin vielä pussillisen teetä. 

Kun liha oli saanut savustua, paistoin sen vielä nopeasti voissa ja maustoin suolalla ja pippurilla. Tuollainen kapea häntä oli mun makuun juuri  sopivan kypsää, paksumpaa filettä pitäisi ehkä vielä kypsentää uunissa hetki. Jos sopiva kypsyys epäilyttää, paistolämpömittari auttaa asiaa. Liha pois pannulta vetäytymään ja omenaviipaleet tilalle. Annokseen kasasin omenaa, lihaa, retiisiä, puffattua ohraa ja vähän herneenversoa. Kastiketta tämä ei mun mielestäni kaivannut, mutta jos sellaista haluaa niin esimerkiksi paahdetulla valkosipulilla maustettu smetana varmasti toimisi hyvin. 

Ihan loistava kokeilu! Savun maku oli juuri sopiva, yllätyin sen voimakkuudesta kun jotenkin mökillä savustaessa tuntuu, että koko maailma on täynnä savua ja tää olikin hyvin siistiä hommaa. Ei ollut palovaroittimella valitettavaa. Teen marjaisa maku sopi hyvin lihalle antaen kevyen makean maun. Tää menee aivan ehdottomasti jatkoon! Tää on niin jatkossa ja jatkokehittelyn aiheena! Ihana!

4 kommenttia:

  1. Kiva kuulla, että kokeilu onnistui! Herkulta kuulostaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ja tää poiki vielä jatkoideoitakin!

      Poista
  2. Olen pitkään jo halunnut testata savustelua just jollain tämänkaltaisella metodilla, mutten ole saanut aikaiseksi. Ehkä mä nyt saan, kun saan näistä sun kokeiluista vähän potkua itseeni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mähän haudoin tätä ajatusta monta kuukautta, kunnes sitten kokeilin. Ja nyt näköjään kokeilen vaan lisää ja lisää ja lisää.

      Poista