sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Prässättyä naudanlihaa ja porkkana-palsternakkapyrettä


Päivän slow foodin valmistelu alkoi jo eilen. Joskus jossain söin tolkuttoman hyvää prässättyä possua ja halusin nyt prässättyä nautaa. Sen verran googletin, että ilmeisesti liha keitetään ylikypsäksi ja siihen sekoitetaan sulaa voita ja lopputulos laitetaan jääkaappiin painon alle. Okei, tästä se lähtee... 

Ostin naudan keittolihaa makuluulla. Oliskohan vajaa kilo ollut lihaa. Keitin sitä eilen seitsemän tuntia, mausteina mustapippuria, suolaa, valkosipulia ja pari laakerinlehteä. Liha oli lopulta ihan hajoavan kypsää. Revin lihan suikaleiksi, hieman pätkin säikeitä mutta en mitenkään isommin.  Sulatin pienen klöntin voita (oliskohan ollut n. 20-30 g tai vähän vähemmän. Tämän tarpeellisuudesta olin vähän skeptinen, mutta liha oli melko vähärasvaista ja hei... rasvaa ja lihaa, sen on oltava hyvää!) ja sekoitin lihan sekaan. Laitoin kulhon pohjalle muovikelmun, lihamössö kulhoon ja kelmun reunat päälle. Sitten etsittiin sopiva astia siihen päälle, sopiva tarkoittaa sellaista, että se hieman painoi lihaa kasaan, mutta peitti lihan (muutamaa milliä vaille) kokonaan. Painoksi laitoin pari siideriä ja olutta ja koko komeus jääkaappiin. 

Tänään sitten leikkasin lihan n. sentin paksuisiksi viipaleiksi. Lihaviipaleet paistoin pannulla voissa ja maustoin vielä suolalla ja pippurilla. Valmista! Ja helppoa ja vaikka olikin slow foodia, niin yhteensä aktiivinen valmistusaika ei varmasti ylitä kahtakymmentä minuuttia. 

Lisukkeeksi oli porkkana-palsternakkapyrettä. Taas. Eli porkkanaa ja palsternakkaa keitetään suolalla maustetussa vedessä pehmeäksi. Vesi kaadetaan pois, maustetaan ranskankermalla, voilla ripauksella valkopippuria ja tarvittaessa suolalla ja ruskealla sokerilla. Suristellaan sauvasekoittimella niin kauan, että koostumus on samettinen. 

Kastikkeena oli voikastike, jonka tekemisessä oikaisin. En alkanut tehdä sitä vesihauteessa. Eli kuullotin ensin salottisipuli voissa. Sitten kuivaa siideriä päälle, samoin mustapippuria. Keittelin kasaan niin, että nestettä oli enää tilkkanen. Siivilöin sipulit pois ja annoin jäähtyä. Vatkasin sekaan muutaman kananmunankeltuaisen ja aloin lämmittää hyvin miedolla lämmöllä samalla vatkaillen. Maustoin vielä rakuunalla, ruskealla sokerilla ja suolalla. Kun keltuaiset alkoivat olla kypsät, lisäsin sekaan vielä pikku hiljaa voita samalla vatkaten. Hieman kastike jäi löysäksi, en ihan malttanut kypsytellä enkä myöskään laittanut niin paljoa voita kuin kastike olisi vaatinut. Maku vaati vielä hieman happoa ja lorautin sekaan minitilkan valkoviinietikkaa. 

Ajatus sanoi, että kokonaisuus vaatii vielä vähän makeutta ja ylläri ylläri, ratkaisin asian siirapilla. Jääkaapissa oli granaattiomenasiirappia ja nyt täytyy kyllä sanoa, että tää kokonaisuus oli loistava. Jopa mies, jonka kommentit yleensä on luokkaa "joo... ihan hyvää..." kehui tätä ateriaa. Ja ipanakin kehui lihaa herkulliseksi ja pyysi säästämään sitä huomisellekin. Että näin. Taas tällainen syksyinen annos, tykkäsin tosi kovasti. Makeana ehkä voisi olla mieluummin puolukkasiirappi ja voikastikkeen rakenne ei ollut paras mahdollinen, mutta uusi kokeilu eli liha oli kyllä positiivinen ylläri!

20 kommenttia:

  1. Ylikypsä liha ei voi olla huonoa! Olen joskus tehnyt prässättyä lihaa, siinä oli omaa rasvaa, joka hyydytti säikeet yhteen. Ehkä tein confit, öljyssä matalassa lämmössä, ei kuivanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En mä tiedä olisko tuossakaan voilisä ollut ihan tarpeen. Mut mut... :-D

      Poista
  2. Prässätty liha on hurjan tuhtia ja aivan loistavaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mä ihastuin tähän heti. Oon muutenkin nyt pääsemässä jyvälle siitä, että muistakin ruhonosista kuin fileistä ja paisteista saa hyvinkin herkullista ruokaa.

      Poista
  3. Mä en ole koskaan kokeillut. Innostuin heti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa! Toi oli tosi helppoa ja herkullista. Ihan parasta kun paistamalla siihen tuli vielä rapea, herkullinen pinta.

      Poista
  4. Prässätty liha on kyllä ihanaa syysruokaa! Ja tuo lisuke, toimii varmasti!

    VastaaPoista
  5. Joo, mä en oikein perunasta välitä, joten lisukkeet yleensä on jotain muuta. Ja tää on kyllä tosi maukas herkku.

    VastaaPoista
  6. Joka keitetyn paistaa, se makean maistaa. Vanha, hyvä ohje. :)

    VastaaPoista
  7. Hauduttelu kyllä tekee lihalle hyvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä. Mä kyllä alan vasta päästä jyvälle puuhasta.

      Poista
  8. Palsternakka on niin hyvää pyreessä! Ihan yksi mun suosikeista!

    -Heidi
    http://tiskivuorenemanta.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä tosi herkullinen. Uunijuureksissa myös.

      Poista
  9. En ole minäkään koskaan kokeillut tai maistanut, kuulostaa hurjan hyvältä!

    VastaaPoista
  10. Prässätty on täälläkin, mm. häränhäntää ja hirvenposkea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi häränhäntä on sellainen, mikä kummittelee mielessä ja varmasti päätyy jossain kohtaa kokeiluun. Vieras raaka-aine mulle.

      Poista