sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Pikku retki Tukholmaan.

Viime viikko oli aika haipakkaa, joten oli aika kiva ajatus lähteä viikonlopuksi reissuun. Kahden kaveriperheen kanssa lähdettiin matkaan, mukana reissussa 6 aikuista ja 6 lasta. Luvassa vauhtia ja vaarallisia tilanteita? Tää oli vähän ex tempore reissu, juolahtipa mieleen kun kaverit sanoi menevänsä ja mua, kuten varmaan kaikkia Viking Line-clubilaisia oli Viikkari muistanut joulun alla lahjakortilla. Mä itse aina reissaan mieluummin Viikkarin laivoilla ihan puhtaasti siksi, että siellä on tuhannesti parempi ruoka. Kilpailevan yhtiön laivoilla ruoat on kauniita ja näin, mutta niistä puuttuu usein yksi olennainen asia: maku. Gabriellalla mentiin kuten yleensäkin, siellä oli kivasti ravintolapuoli uudistunut ja kokeiltavaa olisi ollut vaikka miten, mutta otettiin nyt perinteinen linja eli toiseen suuntaan mennessä päivällinen Food Gardenissa ja toiseen suuntaan mättöä Buffetissa. Päiväohjelma Tukholmassa oli auki viime hetkeen asti, tehdään jotain. 

Mennessä oli kyllä vitsit vähissä kun astuttiin terminaaliin. Voi ruma sana sentään, terminaali oli tupaten täynnä haalaripukuisia opiskelijoita. Ei oo totta... Me siellä kuuden lapsen kanssa ja se lauma. Lupaavaa? Vieläkö ehtii kääntyä takas? No, rohkeasti mentiin kuitenkin laivaan. Laivana oli Gabriella, joka tosiaan on iäkkäänpuoleinen, mutta ravintolatilat rempattu kivoiksi. Siitä suoraan syömään. 



Food Gardenissa lapsille oli oma lista, mä skippasin pääruoan ja valitsin taaaas kerran alku- ja jälkiruokapöydän ilman pääruokaa. Hintaa tuolle tulee 29 €. Lapsi valitsi burgerilautasen. Puoliso otti alku- ja jälkkäripöydän sekä pääruoaksi pippuripaistettua härän fileetä, juureksia kahdella tavalla sekä timjamiemulsion. Lapsen ruokaa en tullut edes maistaneeksi, mutta hyvin näytti uppoavan. Puolison eväillä toki kävin. Liha oli todella hyvin maustettu, harvoin ravintolassa saa noin maukasta pihviä. Liha oli mureaa, kypsyys tilattu medium. Annos oli kaikin puolin herkullinen, pikkuisen tiristetyt juurekset (eli paneroidut ja friteeratut) toivat mieleen burgertyyppisen annoksen joka ei sopinut yhteen muun annoksen kanssa, mutta erinomainen pihvi jätti kokonaisuuden selkeästi plussan puolelle. Kuvatodistetta tästä ei ole, koska se retale aloitti annoksen ennen kuin ehdin kuvata. Höh. 

No sitten ne mun herkut taas. Tosiaan alku- ja jälkiruokapöytä on selkeästi suppeampi kuin buffassa, mutta mun makuun parempi. Ihan älyttömän hyvin mietittyjä kokonaisuuksia ja pieniä yksityiskohtia. Juureksia, erilaisia kastikkeita. Hyvää. Tarjolla oli toki perus mädit ja smetanat sekä simpukat. Ja sillishotti. 



Pikkelöidyt kanttarellit oli ehkä hieman turhan etikkaisia mun makuun. Mutta sitten esimerkiksi fermentoitu omena oli tosi herkullista lihojen kanssa. 

Lihoja ja niille kastikkeita oli useampaa plaatua, nälkäisenä en ihan kaikkea tullut edes katsoneeksi mitä olivat. Ihania hillokkeita ja kastikkeita, suolaista ja makeaa, juureksia. Mutta ihan yliveto oli puffattu (paahdettu, mitälie?) emmervehnä. Never heard mutta ihastuin kertalaakista. Vähän popcornmainen maku ja ihana, rapsakka rakenne. Miten tätä saa tehtyä kotona? Haluan. Kyllä, ripottelin sitä jopa jälkkäreiden päälle. 

Jälkiruokia oli myös useampaa laatua. Juustoja, hedelmiä, pieniä leivonnaisia. Yllättäen ehkä kaikkein paras oli pieni shotti vispipuuroa. Juu, vispipuuroa. Aivan täydellistä. Lapset saivat käydä jälkkäripöydässä maksutta. 

Yllättäen aamiaisella ei ollut tungosta ja maisemat oli taas vertaansa vailla. 



Lauantaipäivän ohjelmaa arvottiin viime metreille asti. Djurgårdenin suuntaan lähdettiin kuitenkin koko porukka. Viikkarin terminaalin lähellä on vesibussipysäkki, josta kesäaikaan kulkee melko tiuhaan liikennettä, talvella sitten tunnin välein. Ostettiin päiväliput, yli 13-vuotiailta kympin nuppi. Lautalla Djurgårdeniin. Arpomista oli Aquariumin ja Junibackenin kesken ja jakaannuttiinkin näihin kahteen paikkaan. Kymmeneltä hengeltä (5 lasta, 5 aikuista) sisäänpääsy oli ryhmäalennuksella 900 kr, mikä mun mielestä oli hieman ylimitoitettu paikan kokoon nähden. Kuitenkin käynti oli kiva ja muutama tunti vierähti vallan mukavasti kaloja katsellessa. 





Kahvillakin käytiin. Olen jo aiemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että Tukholmassa museoiden ja tällaisten turistikohteiden kahvilat on ihan eri luokkaa kuin Suomessa vastaavat. Leivät on tuoreita ja herkullisia, leivonnaisia on moneen lähtöön, hinnatkin ovat kohtuullisemmat kuin Suomessa. Me otettiin kolmeen pekkaan vähän suolaista, herkullinen suklaabrownie ja örkkimörkkileivos, joka oli niin makea, että ihan kaikkea ei pystytty syömään. 

Paluumatkalla laivalle hypättiin vesibussiin jo vähän aiemmin ja käytiin pienellä sightseeingillä. Kaunis Tukholma. 




Menomatka oli sujunut rauhallisesti. Iltasella tosiaan käytiin naapurihyteistä nätisti kysymässä, josko voisivat siirtää bileensä vaikka aulaan, jotta lapset saisi nukuttua. Näin tapahtui heti pahoittelujen saattelemana. Illalla Food Gardenissa oli yksi opiskelijaporukka, ilmeisesti heillä oli perjantaille buffetruokailu. Kas näin, paluumatkaa odotellessa, silloin jo naapurit kävivät sanomassa, että häipyvät hyvissä ajoin ettei häiritse lapsia. Että mihin tämä maailma on menossa, kun ei keski-ikäiset enää pääse valittamaan nuorison mölyämisestä ja huonosta käytöksestä!! Meidän näkökulmasta risteily oli jopa rauhallisempi kuin mitä usein on ollut. Iltasella sitten taas ruokailemaan, tällä kertaa buffaan. 

Buffakin oli kivasti uudistunut. Kyllä siellä oli tutut ja turvalliset paahtopaistit punkkukastikkeineen, ravut, mädit ja smetanat. Mutta paljon oli tullut uusiakin juttuja. Kuten sushia. 


Mä en suinkaan ole sushiasiantuntija, mutta muhun upposi vallan mainiosti, etenkin raputahnapäällysteiset riisipötkylät, joille epäilemättä on hienompikin nimi. 

Söpöissä pikku shottilaseissa oli lammastartaria, joka oli hyvää, mutta ehkä itseä hieman häiritsi, että kaikki ainekset oli sekoitettu. Jotain tomaattista kana-asiaa, jossa oli kyllä makua. Sitten päivän positiivinen yllättäjä. Tervasilakka shottilasissa. Ihan mieletön. Ensinnäkin plussaa siitä, että silakassa ei ollut ruodon ruotoa. Inhoan niitä, siksi usein jää silakka syömättä. Tervan maku oli voimakas, mutta raikas. Mukana oli myös jotain valkoista kastiketta, en tiedä mitä. Ja pala näkkäriä. Todella hyvä. 



Mulla meni melko alkuruokapainotteiseksi syöminen. Marinoidut herkkusienet olivat tosi maukkaita, caesarsalaatin sai rakentaa itse. Ihan ku tykkäisin kylmästä paahtopaistista, sitä näköjään on joka lautasella. Tarjolla oli myös joitain tex-mexhenkisiä herkkuja, makkaroita, erilaisia lihoja, sillejä, kaloja jne. Mutta ei vaan pystynyt kaikkea maistella. Ei kyennyt. Lapsille oli oma pöytänsä, tosin meidän omat nyt pääasiassa napsivat aikuisten pöydästä. Oma jälkikasvuni jopa uskaltautui ekaa kertaa ikinä kuorimaan ja syömään katkaravun. Pisteet hänelle, itse en moiseen uskaltaudu. 

Jälkkäripöytä on usein buffan heikoin lenkki, niin taas. Erityisesti kakut ja leivonnaiset. Teollisen makuisia. Mut sitten taas pikku shotit oli hyviä, joskin kinuskiomenashotti olisi kaivannut vähän rapeutta. Juustopöydässä oli tarjolla montaa laatua, samoin maustettua hunajaa ja erilaisia hilloja ja keksejä. Runsaudenpula. 


Edelleen, ehkä vielä enemmän kuin ennen, jos haluaa mennä risteilylle ja haluaa nauttia ruoasta, kannattaa mieluummin valita punaiset laivat. Ehkä aiemmin tilanne on ollut toisin päin, mutta jo usean vuoden ajan sanoisin, että ero on melkomoinen punaisten eduksi. Työn puolesta olen kilpailevankin yhtiön aluksia käyttänyt ja kerran lastenkin kanssa käynyt reissussa, mutta jos valita voi niin mulle valinta on helppo. 








8 kommenttia:

  1. Olipa veikeitä sammakkoleivoksia! Mun lempparileivos on ollut pienestä pitäen Sarpin sammakkoleivokset nimittäin ja noita serkkuja en ole koskaan vielä nähnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitäs nää Sarpin sammakot oikein on? Noi oli kyllä jättisöpöjä, tosi hauskoja.

      Poista
  2. Sammakkoleivokset kyllä varastavat huomion aika onnistuneesti :D Mie taas en oon reissannut Viking Linellä viimeksi varmaan yläkouluikäisenä, joten pitäisköhän ensi kerralla repäistä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne varasti jälkikasvunkin huomion. Pakko oli saada! Mun, ei sen... Mut joo, suosittelen kyllä repäsemään ja reissaamaan Viikkarilla. Nam.

      Poista
  3. Gabriellan ravintolatarjonta on todellakin rempattu houkuttelevaksi:

    http://www.andalusianauringossa.com/2016/06/miksi-valita-laiva-tukholmaan.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota No Namea mäkin katselin, mutta en ollut ees huomannut ennen lähtöä, että ravintolat on uusittu. Tuon kyllä haluan joskus mennä testaamaan, varmasti olisi mun maun mukainen!

      Poista
  4. Me ollaan matkattu molemmilla laivoilla useasti. En kyllä voi moittia kummankaan ruokia kautta linjan, molemmista löytynyt sekä keskinkertaisuutta että herkullisuutta.
    Sammakko leivokset on tosi veikeitä!
    Mainitsemasi sushi on varmaan hyvää, mutta kauneudella se ei koreile :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, tuo sushi ei tosiaan ollut kauneimmasta päästä. Mutta noi buffan ruoat nyt yleensä muutenkin on enempi sellasta bulkkia, kauniimmat esillepanot löytyy muista ravintoloista. :-D Ja... mä itse nyt en ole niin kauniin tarjollepanon guru, niin mullehan uppoaa rumempikin ruoka. :-D

      Poista