sunnuntai 27. elokuuta 2017

Vegaaniset nugetit

Mun lapseni esitti taannoin toiveen, että meillä olisi kotona vähintään kerran viikossa kasvisruokaa. Ensiksi mietin, että mikäs siinä. Joskus muinoin meni monta vuotta, etten laittanut liharuokia ollenkaan. Mutta kun aloin miettiä, mitä mä silloin kokkasin niin tulin siihen tulokseen, että mun lapselle ne ruoat on pääsääntöisesti ei, ei ja ei. Tietty voisi sanoa, että lapsi syö jos sen on nälkä ja näin, mutta kun toive tuli ihan eettisistä syistä niin kyllä mä ajattelin, että mä haluan löytää ruokia, joista lapsikin tykkää. Nyt ollaan kokeiltu eineksiä, mutta nyt kun olin yksin kotona, halusin kokeilla tehdä ruokaa itse.

Aloin miettiä kaikenmoisia raaka-aineita ja ajatus jalostui niin, että teen nugetteja, jotka ei oo vaan lihattomia vaan ihan kokonaan vegaanisia. Aloin pähkäillä, että millä mä saan nugetit pysymään kasassa. Polenta. Sehän on kiinteää. Sitten mulla oli muutaman kerran osunut silmiin hernerouhe, joten siinäpä raaka-aineet.



Ja kappas, tajusin jopa vähän mittailla asioita. Tosin mittana mulla oli juomalasi, mutta sovitaan, että se juomalasi oli 2 dl. Tarvitset:

2 dl hernerouhetta (ja vajaa litra vettä liottamiseen)
2 dl polentajauhoa
2 dl vettä
1 pieni sipuli silputtuna tai mieluummin n. 1 rkl paahdettua sipulirouhetta
suolaa
mustapippuria
meiramia
n. 2 rkl öljyä

sekä 
korppujauhoja leivittämiseen 
(öljyä paistamiseen)

Ensiksi kiehauta vajaa litra vettä ja kaada se kulhoon hernerouheen päälle. Anna rouheen turvota reilu puoli tuntia. Sen jälkeen kiehauta 2 dl vettä ja sekoita joukkoon polentajauho. Ota kattila pois levyltä. Kaada hernerouhe siivilään ja anna enimpien vesien valua pois. Ei tarvitse kuitenkaan valuttamalla valuttaa, rouheeseen saa jäädä hieman nestettä. Sekoita polenta, hernerouhe, mausteet ja öljy ja anna taikinan tekeytyä n. vartti. Taikinan pitäisi olla sellaista tönkön puuron paksuista. Hieman liian löysää käsin muotoiltavaksi. Sellainen huomio vielä, että tässä ohjeessa on huomattavan vähän vettä polentalle. Veden määrää säätelemällä saat kiinteämpää tai löysempää taikinaa. Polenta jämähtää aika lailla heti kiinteäksi möykyksi, joten sekoittaminen hernerouheeseen kannattaa tehdä heti. 

Sen verran vielä tuosta paahdetusta sipulirouheesta. En siis suinkaan tarkoita sitä ihanaa leivitettyä ja friteerattua kökköistä sipulia, joka on taivaallista vaikka burgerin sisällä. Tarkoitan nyt sellaisia maustehyllyssä olevia paahdettuja sipulihiutaleita. En oikeasti ole niin laiska, ettenkö jaksaisi silputa sipulia, mutta tuo paahdettu sipuli maistuu omanlaiseltaan ja joihinkin ruokiin tykkään käyttää juuri sitä hieman makean ja paahteisen makuista sipulia. Kannattaa ottaa osaksi omaa maustehyllyä!

Tein osan nugeteista uunissa ja ihan ok oli nekin. Mutta ei liene mikään salaisuus, että öljyssä paistaminen on aika oiva tapa tehdä herkullista ruokaa... Leivitys onnistui parhaiten siten, että ensin syvälle lautaselle reilusti korppujauhoja. Sitten vaan nokare taikinaa jauhojen päälle, lusikalla voi hieman laittaa jauhoja taikinaklöntin päälle. Toki tämän voi tehdä siististi lusikoilla taikinaa kääntelemällä, mutta parhaiten onnistui kun vaan iski kätensä jauhoihin ja muotoili käsin taikinasta pienen nugetin. Taikinasta tulee n. 25-30 nugettia. 

Nyt tarjolle ei-niin-kaunis vaihekuva kertomaan jotain sopivasta taikinan kiinteydestä. 



Nugetit voi paistaa joko uunissa (n. 225 astetta, n. 20 min välillä kääntäen) tai pannulla öljyssä (5-7 min/ puoli keskilämmöllä). 


Tällä kertaa tarjoilin nää lohkopottujen ja dippien kanssa, mutta miksei näistä voisi tehdä burgeripihvejäkin. Mun täytyy myöntää, että mä yllätyin tosi, tosi positiivisesti. Ei ollut yhtään sellanen "lihan korvike"-fiilis vaan nää oli tosi herkkuja ihan sellaisenaan! Uunissa paistetut nugetit laitoin pakkaseen, sieltä on helppo sulattaa juuri tarvittava määrä. Aion kyllä vielä käyttää ne pannun kautta...

12 kommenttia:

  1. Hauska ohje. Tuota voisi meilläkin kokeilla. Tosin pojat ovat vähän kriittisiä kaikkien "mössöjen" eli eri aineista sekoitettujen juttujen suhteen, vaikka ne sitten olisi tehty nugettimuotoonkin. Minulle varmasti kelpaisi :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, mössöt on lähtökohtaisesti hyyyyvin epäilyttäviä. Tuo mun oma mössönvihaaja kuitenkin syö noita hyvällä halulla ja kuulemma ovat hyviäkin.

      Poista
  2. Aikas ihana toive tuo! :) Kesän grillailujen jälkeen on tehnyt kovasti mieli erilaisia kasvisruokia ja lihan syönti jäänyt selkeästi vähemmälle. Meillä tykätään tosi paljon itse tehdyistä nugeteista, olispa hauska kokeilla näitäkin miten maistuisivat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, itsellekin on kasvisruoat viime aikoina maistuneet!

      Poista
  3. Ihan hyvä jos jälkikasvukin on noin tiedostava ruoan suhteen, ainakin jos asia pysyy terveenä ja järjen rajoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Empaattinen yksilö miettii eläimiä. Eikä se väärin ole, ollenkaan. Lihassakin hän toivoo suosittavan eettisiä valintoja.

      Poista
  4. Oho, kivan kekseliäs idea - pitääpä koklata. Rakastan kyllä kasvisruokaa muutenkin, sitä tulee laitettua aika paljon.

    -Heidi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on halu tehdä kasvisruokaa, mut jotenkin se aina jää...

      Poista
  5. Hernerouhe on kokeilematta, en tiedä miksi, pitäisi kyllä.

    VastaaPoista
  6. Mahtavaa, että jälkikasvu osaa toivoa tuollaista kasvispäivää. Minä aina nauran yhdelle omista lapsista, kun hän meinasi alkaa vegaaniksi. Sen jälkeen käytiin keskustelua mistä kaikesta pitää siinä tapauksessa kieltäytyä. Hän tulikin siihen lopputulokseen että on kaikki ruokainen vegaani :) Vegaanius on niin muodikasta, mutta ne hampurilaiset ja muuta lihaisat herkut maistuvat silti. Tuollainen yksi päivä viikossa voisi ollakin ihan toteutettavissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No siis joo. Tuokin rakastaa aivan liikaa hepanlihaa ja juustoja ryhtyäkseen vegaaniksi. Mutta tosiaan yksi kasvispäivä viikossa näin alkuun olisi aika helppo!

      Poista