lauantai 4. marraskuuta 2017

Simpukat chilillä ja limellä

Aaaai että kun piiiitkän ja rankan työviikon jälkeen miettii, että mitä sitä jaksaa tehdä vai jaksaako mitään? Sitten menee lähikauppaan ja kas, siellähän on pussillinen simpukoita kalatiskillä, ihan vain mua odottamassa. Simpukat on niin helppo ja edullinenkin herkku. Esivalmisteluna simpukat tarvitsee vain pesun ja parran poiston. Ja tsekkauksen, että ne elää...



Eli tosiaan simpukoiden esivalmistelu on helppoa. Vain kiinni olevat simpukat syödään. Jos simpukka on auki, se kopautetaan vaikka pöytään ja jos simpukka sulkeutuu, se on syötävä. Auki jäävät simpukat menee hävitykseen. Sitten taas kypsennettäessä homma toimii niin, että simpukoiden kuuluu aueta. Kiinni jäävät simpukat menee hävitykseen. Tämän kun muistaa niin homma on helppoa! Pesuvaiheessa simpukoissa voi olla "partaa", sen saa helposti irti vaikka pienellä veitsellä.

Tällä kertaa makumaailma oli jostain ehkä Meksikon suunnalta? Eli chiliä, valkosipulia ja limeä. Kuullotin isossa kattilassa tilkassa öljyä tuoretta chiliä ja valkosipulia. Reilu loraus limemehua perään ja kiehautus. Sitten simpukat kattilaan ja kansi päälle. Kypsennys on nopea, noin viisi minuuttia. Kerran kääntelin simpukoita tässä välillä ja sitten ihan lopussa perään vielä reilusti tuoretta korianteria. Kun simpukat ovat auenneet, ne on valmiita.

Lisukkeena  oli itsetehtyjä lohkoperunoita eli potut lohkoiksi, sekoitus mausteiden ja öljyn kanssa ja uuniin n. 200 asteeseen n. 20 minuutiksi. Itse laitoin viimeiselle viidelle minuutille grillivastuksen, jotta pottuihin tulee rapsakkuutta. Mausteina oli chilisuolaa, savupaprikajauhetta, juustokuminaa ja ripaus sokeria.

Kastikkeina oli paahdetulla valkosipulilla maustettua ranskankermaa sekä avocado-texas pete-kastike. Jälkimmäinen on superherkkua. Pari avocadoa, purkki ranskankermaa, reilusti limemehua ja maun mukaan Texas Pete-kastiketta. Vielä ripaus ruokosokeria ja sauvasekoittimellä samettisen sileäksi. Taivaallisen hyvää ja helppoa!

Vielä iiiiso lasillinen cavaa niin kylläpä oli iltapala kohdillaan!