Näytetään tekstit, joissa on tunniste Omena. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Omena. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Happaneeko omena vai mätäneekö se?

Söin taannoin fermentoitua omenaa. Herkullinen lisuke vaikka lihalle. Ihana hapan ja makea maku. Muutenkin, fermentointi, hapattaminen, fermentoitu se ja tämä, hapatettu kaali, sitä, tätä tuota. Joka puolella tuommosta. Pakkohan sitä on kokeilla!


No miten tää homma etenee? Googlettamalla joku erinomainen resepti ja seuraamalla sitä tarkasti? Eeeeei.... Tyl-sää. Paljon hauskempaa on googlettaa sana fermentointi. Sit todeta, että ei nyt oikein ymmärrä mitä se tarkoittaa ja miten oikeaoppisesti fermentoidaan. Sitten voi lukea useita ohjeita hapatetustia ja fermentoiduista asioista ja todeta, että yhteistä niille näyttäisi olevan suolaliemi ja aika x huoneenlämmössä. Tästä on hyvä lähteä, eiks joo. 

Kauppaan mentiin ostamaan Granny Smith-omppuja. Lapselle tämä tuotti suurta hupia, koska vaikka olin hänelle kertonut Granny Smithin olevan oikeasti omppulajike, hänestä oli kovin hauskaa, että omenalle on annettu My Little Ponyn nimi. Vai miten se nyt menikään? Noh, omppuja. Tuoretta minttua kotona olikin. Kuorin ja pilkoin omput ja lapoin lasipurkkeihin. Keitin suolaliemen. Googletin vielä ja tulin tulokseen, että sen pitää antaa jäähtyä. Jäähdytin suolaliemen, jonka suolamäärä oli täysin hihasta vetästy. Melkoisen suolainen, sanoisin, mutta ei sillisuolainen kuiteskaan. Kaadoin jäähtyneen liemen purkkeihin ja laitoin purkkien päälle tuorekelmua (koska jossain ohjeessa sanottiin, että ihan heti ei sais laittaa kantta kiinni, en yhtään tiiä miksi) ja annoin olla huoneenlämmössä pari päivää. Sitten kannet kiinni ja siirto jääkaappiin. Jossain ohjeessa mainittiin pinnalle kertyvä vaahto, sitä mun omppuihin on kertynyt ja se kai oli hyvä juttu. 

No miltä ne sitten maistuu? Ei voi vielä tietää. Tai no, pari päivää sitten ne maistui aika hauskalta. Melko voimakas minttu maistui. Ei ollenkaan pilaantunut. Sellanen leipäjuurimaisen kevyt hapan tuoksu. Luonnollisesti en uskaltanut ensin maistaa itse vaan maistatin lapsella. Vielä oli aika raa'an omppumainen maku, mutta selvästi jo sellanen hieman hapan. Hauskaa. Saas nähdä mitä tästä vielä tulee...

Tulenpa muokkaamaan tänne väliaikatietoja nyt 13.2., kun omput ovat lilluneet liemessään liki viikon. Ompun rakenne on muuttunut samaan suuntaan kuin syömässäni fermentoidussa omenassa. Liemi on kirkasta eikä mitenkään epäilyttävää. Tuoksu on miedon hapan. Maku on minttuinen. Ehkä makeampi omenalajike antaisi hieman täyteläisemmän maun. Sokeria en ehkä kuitenkaan uskalla tuonne lisätä, pelkään, että mulla on muuten muutama purkillinen omenakiljua tai jotain. Suolaisuus on oikein sopiva, ehkä tuo kaipaisi pikkuisen potkua tai luonnetta. Jostain, en tiiä mistä. Normisti laittaisin tuonne vähän chiliä lillumaan sekaan, mutta nyt nää on pääsemässä tositoimiin ruoassa, johon chili ei toimi. Kyllä, maailmassa on vastoin odotuksia sellaisiakin ruokia... Enpäs tiedä enpäs tiedä. Ehkä keksin jotain. Tai onko ehdotuksia?

Omppujen kohtalo selviää täällä.