Mökillä. Mökillä teen ruokaa pääasiassa savustamalla ja tänäänkin oli tarkoitus kertoa teille savustettujen kanankoipien ihanuudesta. Suhteellisen rapsakka tuuli kuitenkin aiheutti suunnitelmiin muutoksen, ei tällä tuulella arvaa savupönttöön tulia laittaa.Siitä sitten pikapikaa plan B, tarkastetaan mitä kaapeista löytyy ja sieltähän löytyi ainekset valkosipulivoilla täytettyihin kanankoipiin kasvispedillä.
Kuva ei tee ollenkaan oikeutta tälle herkulle. Tein maustevoin, johon tuli n. 75 g voita, kaksi yksikyntistä valkosipulia silputtuna, mustapippuria, paprikajauhetta ja cayennepippuria. Jääkaapissa oli eiliseltä muutama peruna, niiden lisäksi keitin porkkanaa ja kukkakaalia. Lisäksi löytyi reilu rasiallinen kirsikkatomaatteja.Paprika sopisi tähän erinomaisesti, jos sattuu olemaan. Laitoin kasvikset ison uunivuoan pohjalle, ripottelin päälle mustapippuria, suolaa ja paprikajauhetta. Tein kanankoipiin viillot ja laitoin sisälle valkosipulivoita. Laitoin voita myös nahan alle ja hieroin sitä vielä pintaankin. Koko komeus sai olla uunissa hieman toista tuntia n. 200 asteessa niin, että nahasta tuli mukavan rapsakka. Itse en kanan nahasta niin välitä, mutta puolisolle maistui rapea, valkosipulinen kanannahka. Kasvikset olivat hautuneet ihanan valkosipulisiksi ja liemi oli suorastaan pakko saada tuulensuojaan paahdetun leivän avulla.
Ihanasti tuossa toimisi myös riisipeti. Kasviksia ja riisiä. Valkosipulivoinen liemi imeytyisi ihanasti riisiin... Joo. Kyllä, kiitos. Kokeiluun.
Otsikon mukaisesti minnin keittiössä kokeillaan. Valmiit reseptit on kauhistus, en edes omista desimittaa. Kokkaaminen on rentoutumista parhaimmillaan, myös silloin, kun oppiminen tapahtuu kantapään kautta. Siispä nautitaan lasillinen ruoanlaittoviiniä ja aletaan kokkaamaan.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kana. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kana. Näytä kaikki tekstit
lauantai 11. elokuuta 2018
keskiviikko 12. lokakuuta 2016
Helppo kana-kookoskeitto
Olen tänne pääosin kirjoitellun viikonlopun herkkuja. Niitä, jotka tehdään ajan kanssa ja sydämellä. Nautiskellaan kokkailusta. Mutta hei, reality check. Elän ruuhkavuosia. Päivät töissä tuppaa venymään, lapsella on harrastuksensa, koira haluaa lenkille, mies tekee reissutöitä. Kokkikartanon kalakeitto on lapsen herkkua. Kuitenkin kaunis ajatus on, että tekisin pari kertaa viikossa ison sammiollisen jotain keittoa tai pataa, jota sitten voidaan syödä pari päivää. Arkena ei ehdi eikä jaksa silputa ja pilkkoa, ei ehdi haudutella. Arkena puolivalmisteet ja pakastekasvikset on pop.
Marinoituja lihoja koitan kuitenkin yleensä vältellä. Tänään en onnistunut siinäkään. Yleensä käytän tähän kanan filesuikaleita, nyt niitä ei kaupassa ollut. Löysin kuitenkin lime-korianterimarinoituja kanapihvejä (filettä? ohut leike?) ja niitä nappasin rasiallisen. Sitten pieni pala inkivääriä, pussillinen pakastewokvihanneksia (maun mukaan, tämä oli joku kiinalainen wok-vihannespussi) ja tölkki kookosmaitoa. Nuudeleita olikin kotona valmiina. Lisäksi tarvitaan chiliä tai jotain chilitahnaa, soijaa, sitruunamehua ja valkosipulia.
Eli aloitellaan pilkkomalla valkosipuli ja kuoritaan ja pilkotaan inkivääri. Jos kana ei ole suikaleina, pilkotaan sekin. Kattilaan tilkka öljyä ja kanat, valkosipuli ja inkivääri sekaan, lisäksi maun mukaan chiliä. Kypsennetään kanat, sekaan kookosmaito ja n. 4 dl vettä. Keitellään hetki ja lisätään kasvikset, maustetaan sopivan suolaiseksi soijalla. Keitetään ihan pari minuuttia, murennetaan nuudelit ja lisätään keittoon. Vielä muutama minuutti kiehumista, maustaminen reilulla töräyksellä sitruunamehua ja kas, keitto on valmis. Ja tekeydyttyään huomiseen jääkaapissa tämä onkin jo muuttunut padaksi... Itse pidän chilisemmästä versiosta joten lisään omalle lautaselle vielä chilitahnaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

