Joskus tapahtuu jotain täälläkin. Eli kotikylällä järjestettiin pikniktapahtuma. Aivan loistava idea sellaisessa kylässä, jossa ei tunneta edes vappupiknikiä (asia, jota en suostu ymmärtämään vieläkään, vaikka olen asunut täällä pian 20 vuotta) paitsi meidän leikkipuistossa, jonne se itse pienellä porukalla joka vuosi järjestetään. Noh, nyt kuitenkin oli tarjolla piknik, jonne pöydät, tuolit, tunnelmavalaistus ja musiikki tuli tapahtumajärjestäjän puolesta, ruoka- ja juomapuolta tarjosivat jotkut ravintolat ja omat kotikeittiöt, kuten meidän tapauksessamme. Neljään pekkaan lähdettiin piknikille ja teemaksi valitsimme Suomi 100.
Sateisella säällä pidimme piknikin, mutta eihän me niin sokerista oltu etteikö oltaisi reilu pari tuntia vietetty aikaa hyvän ruoan ja juoman parissa. Mä olin luvannut tehdä pääruoaksi kylmiä herkkuja ja tarjolla olikin savulohimössöä, lihahyytelöä (siitä myöhemmin lisää), prässättyä nautaa, marinoituja sieniä, marinoitua raitajuurta ja erinäisiä kastikkeita. Vain yksi puuttui joukosta: leipäjuusto. Olin suunnitellut tarjota leipäjuustoa mustikka-minttuhillolla, mutta se hemmetin juusto jäi kotiin! Ei se mitään, tulimme siihen tulokseen, että tämä hillo olikin yllättäen erinomainen pari prässätylle lihalle, jonka ohje löytyy täältä. Tosin tällä kertaa olin kypsentänyt lihaa 24 h sous vide-kypsentimessä, mutta idea prässäämiseen oli aivan täysin sama. Kukapa olisi keksinyt parittaa mustikkahillon ja naudanlihan? En minä ainakaan, ellei se leipäjuusto olisi jäänyt kotiin. Lihat kuitenkin meni parempiin suihin, joten tässä hillo on tarjolla nyt sitten sen juuston kanssa.
Noin lähtökohtaisesti sanoisin, että hillojen tekeminen ei ole mikään tuntikausien marttamainen suuroperaatio. Hilloa voi hyvin tehdä vain pienen satsin kerrallaan, jolloin ei tarvii suurimittaisia purkkienkuumennusoperaatioita tai muita mystisiä wanhan kansan oppeja. Pieni annos hilloa menee nopsaan ja säilyy sen aikaa vallan hyvin vaikka pakasterasiassa jääkaapissa. Jos hillon tekee putsatuista pakastemarjoista, kestää keittämisessä ehkä n. 20 min, joten annos tulee helposti siinä sivussa muun ruoanlaiton ohessa. Itse en tietenkään mittoja käyttänyt vaan tein hillon mitoilla "vähän", "tilkka", "keko" jne. Jos jotain epäilyttää tällainen suunnaton epätarkkuus niin internetin uumenista kaivoin erinäisiä hillo-ohjeita ja niistä mukailin teille tällaisen:
0,5 l mustikoita
tilkka vettä (itse tykkään, että hillossa on "lientä", joten laittaisin tähän hieman alle 0,5 dl)
1-1,5 dl hillosokeria
ripaus suolaan, 0,5 tl kuivattua minttua (tai maun mukaan)
Laita ainekset kattilaan ja keittele hiljalleen miedolla lämmöllä n. 20 min. Jäähdytä ja säilö vaikka pakasterasiaan. Itse tein tuosta vielä suunnilleen puolikkaan ohjeen, josta riitti hyvin neljän hengen piknikiin ja itselle jäi vielä pikkuisen maisteltavaksi juuston kanssa. Kuitenkin yllättäen sanoisin, että tämä toimii erinomaisesti pitkään kypsennetyn lihan parina, mutta miksikäs ei lettuhillonakin. Mansikka ja minttu on so last season, mustikka ja minttu on paljon parempaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti